Ominaispainon muutos käymisen aikana
Ensimmäinen yleisimmin tunnettu ja käytetty perustuu viinimehun ominaispainon muutokseen käymisen aikana.
Menetelmässä mitataan viinimehun ominaispaino ennen viinihiivan lisäystä ja käymisen loputtua ennen mahdollisen lisäsokerin lisäämistä. Ominaispainojen erotuksesta saadaan selville kuinka paljon viinimehussa olleesta sokerista on käymisen aikana muuttunut alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Likimääräinen alkoholipitoisuus (tilavuus-%) saadaan jakamalla erotus vakiolla 7.5. Esim jos viinimehun aloitusominaispaino on ollut 170 ja käymisen loputtua mittari näyttää -5 on ominaispainon muutos 17 Oechsle astetta josta saadaan 75/7.5 eli noin alkoholipitoisuus on noin 10 vol%.
Ominaispainon muutos poistettaessa alkoholi
Toinen vähemmän tunnettu menetelmä perustuu viinimehun ominaispainon muutokseen kun siitä poistetaan alkoholi. Menetelmässä käyneestä viinimehusta mitataan ominaispaino, tämän jälkeen viinumehua keitetään vähintään puoleen, mielellään kolmasosaan alkeperäisestä tilavuudesta. Keitettyyn viinimehuun lisätään puhdasta vettä niin paljon että saadaan tarkallen alkeperäistä määrää vastaava tilavuus. Tämän liuoksen ominaispaino mitataan. Ominaispainojen erotuksesta voidaan arvioida alkoholipitoisuus seuraavan taulukon mukaan:
Ominaisp. Alkoholia Ominaisp. Alkoholia Ominaisp. Alkoholia
ero tilavuus % ero tilavuus % ero tilavuus %
0 0.00 10 7.18 20 16.00
1 0.64 11 7.98 21 17.00
2 1.30 12 8.80 22 18.00
3 1.98 13 9.65 23 19.00
4 2.68 14 10.51 24 20.00
5 3.39 15 11.40 25 21.00
6 4.11 16 12.30 26 22.00
7 4.85 17 13.20
8 5.61 18 14.10
9 6.39 19 15.10
10 7.18 20 16.00
Jos esimerkiksi ominaispaino ennen keittämistä on -10 ja keittämisen jälkeen (kun keitetty viinimehu on vedellä jatkettu alkuperäiseen tilavuuteen ja jäähdytetty samaan lämpätilaan kuin ennen keittämistä) 10, erotus on 20°Ö josta saadaa alkoholipitoisuudeksi 16 til %.
Muita menetelmiä